Netti on tulvillaan runojen koteja, joista voi etsiä luettavaa, lohtua ja inspiraatiota. Tässä kolme paikkaa erityisesti suomenkieliseen runouteen tutustumiseen: Jos runosuonesi on tukossa, ja haluat kirjoittaa runon, mutta et tiedä, mistä aloittaa, voit ottaa avuksesi vaikkapa jonkin seuraavista

Suomalaiset ovat ahkeria runoilijoita. Vaikka haluaisit runosi pöytälaatikosta päivänvaloon, voi päähäsi pingahtaa kysymyksiä kuten: Miten runo kirjoitetaan? Onko siinä jotain sääntöjä? Pitäisikö minun tietää jotain enemmän? Tämä bloggaus tarjoilee seitsemän vinkkiä, jota sinun kannattaa pohtia kun seuraavan kerran haluat kirjoittaa runon. No miten runo kirjoitetaan? Ota ensiaskeleet tämän blogiartikkelin avulla! Usein runojen kirjoittamisessa – etenkin teini-iässä ja rakkausrunoissa – korostuu minä-kertoja ja kirjoittajan oma ääni. Ensimmäiset runot tulevat helpoiten ehkä tunnustuksellisina ja minä-muoto toistuu kaikissa runoissa. Kyseessä on ns. keskeislyyrinen puhuja.Englanninkielisiä E.E. Cummingsin runoja. Avant-garden posteripoika, kielioppiväännösten innokas kokeilija. Tommy Tabermann: Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä Runouden hienous on siinä, ettei siinä loppujen lopuksi ole mitään pakollisia sääntöjä. Olo on kuin karkkikaupassa: voin kirjoittaa mistä vain ja miten vain! eri lajeihin ja katso omia pöytälaatikkorunojasi: entä jos koettaisit kirjoittaa itsellesi vähän oudompaan tyyliin? sinä kirjoitat? Kokeile vaihtaa näkökulmaa – vaihda minä häneksi – tai sinutteluun! Lukijalle näkökulman vaihdos voi olla virkistävää. Raatilaiset kertoivat, että kokonaisuudessa korostui kirjoittajien henkilökohtainen suhde luontoon, ja monissa oli tarkkoja, aidon tuntuisia havaintoja. Monet runot kantoivat huolta tulevasta, mutta päällimmäiseksi tuntui jäävän luontoa kohtaan tunnettu kiitollisuus. Koronakeväästä johtuen runoaineistossa korostuu luonnon merkitys poikkeusaikoina.

Runo kumpuaa alitajunnasta, joskus yhtäkkiä ja yllättäen, ehkä lenkkipolulla, leipoessa, autoa rassatessa tai kauppareissulla. Joillekin runot kumpuavat aamuhämärissä ja toisille yön pimeydessä. Tai runo syntyy, kun vain istuu ja alkaa kirjoittaa. Parhaiten pintansa vakiomittaisista runoista ovat ehkä pitäneet haikut ja tankat, joiden ikiaikainen viehätys lienee osaltaan siinä, että vaikka tavuja on oltava tietty määrä, ei lopputulos kuulosta mitenkään tiukan sidotulta. Haluan sydämestäni kiittää niitä kaikkia, jotka innostuivat lähettämään runojaan, Haukio kertoi Ylen haastattelussa.muistovärssy adressiin, Eino Leinon suruvärssyt, muistovärssy Saima Harmaja, Aleksis Kiven muistovärssyjä, muistovärssyjä Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia, John Keatsin vuoden 1820 oodi syyskaudelle on yksi romantiikan runollisen liikkeen suurista klassikoista. Runo on rikas kuvaus syksyn kauneudesta, joka keskittyy sekä sen rehevään ja aistilliseen hedelmällisyyteen että melankoliseen lyhennykseen lyhyistä päivistä. Keats päättää runonsa tuoden esille kauden päättymisen ja löytäen rinnakkaisuuden varhaisen illan auringonlaskun kauneudesta. Hänen sanansa kuvaavat kummittelevaa kauneutta hiljaisessa talvessa. Jukka Aalhon ja tekoälymallien yhteinen runokirjasarja Aum Golly tiivistää 2020-luvun mahdollisuudet kansien väliin. Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetyn luontorunokilpailun suosio yllätti raatilaiset, sillä kilpailuun lähetettiin yhteensä 3216 runoa. Pääosin runojen kieli oli suomi, mutta runoja lähetettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.

Kreikkalaisen Homeroksen runoelma Odysseuksen harharetkistä. Kaikkien matkakertomusten isosetä. Ovidius: Muodonmuutokset*Lisäksi rouva Haukio halusi palkita kunniamaininnalla 6-vuotiaan Ottilia Vuorikurun nimimerkillä Pihla 6 v. lähettämän runon: Keräsimme tähän artikkeliin runoja elämästä ja onnesta sekä erilaisia paikkoja, joista lisää runoja voi löytää. Mukana on niin runokirjoja, runosivustoja kuin yksittäisiä runojakin, joiden tekijänoikeus mahdollistaa niiden käytön. Esiraati ja Suomen luonnon päivän ohjausryhmä valitsivat runojen joukosta 30 finalistia, joista runoilija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio valitsi voittajan. Esiraadissa toimivat kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, kriitikot Vesa Rantama ja Aleksis Salusjärvi sekä kirjastovirkailija Henriika Tulivirta.